Newcastle-Düsseldorf-Berlin-Krakow-Warsow-Dresden-Würzburg-Berlin-Stockholm-Helsinki-Berlin-Hamburg-Würzburg. 6500-7000 km.

Da wir bald zum Ende Mai kommen und im Blog geht es immer noch um Februar, gilt es jetzt nur eine Zusammenfassung darzustellen. Echt eine schöne Zeit unterwegs war es alles natürlich. Viel Kaffee, ein bisschen Abenteuer, erholende Zeit in der Heimat und Freude der Osternzeit in Hamburg. Alles nur schön! ps. Polen ist ein echt geiles Land, nicht unterschätzen!

Suomeilu oli luonnollisesti ihan tosi jees. Kaksi muistoa voitaneen nostaa ylitse muiden: ekana iltana näkyneet revontulet ja kummitytön kaste. Diggaan.

March, April, May – it's been all very busy. March because of travelling, April and May brought new university-workloads that have taken up time and energy. Still up and motivated as ever though.

Es kann auch passieren, dass drei Menschen sich zusammen in eine Küche für einen ganz langen Tag sammeln um Erbsensuppe, süßen Kartoffelbrei und sonstige Sachen für einen Saal voller Menschen vorzubereiten. Worum wurde es da gehen, wenn nicht um einen finnischen Abend, der von drei Freunden für alle Norden-Liebhaber organisiert wurde? Ob es cool war? Ohne Frage! Ob es gut geschmeckt hat? Insofern, dass ein Pfarrer in den Brei eintauchen wollte.

Never have I felt myself so privileged and struck by awe as listening to Eva Fahidi recalling her experiences of the Holocaust and never have I witnessed such inner strength as when understanding what she had gone through and how she was willing to share the horrors of her past. It's difficult to express through words how moved we were and she was, when the whole crowd of people stood up for an applause that lasted for minutes and minutes. Totally, totally unforgettable.

Noch einen kleinen Zeitsprung weiter in den Mai und genauer das Jetzt, heute war ein sehr interessantes Erlebnis zu Ende, nämlich das Open Ohr Festival in Mainz. Interessanterweise war das Ganze nicht um eine Musikrichtung oder so was gerichtet, sondern der rote Pfad des Festivals war Asylpolitik zu diskutieren und von dort ist jeder mit einem Haufen neuer Gedankenanstoße heimgefahren.

Onhan tätä vaihtoa sinänsä jäljellä, lähdön läheisyys alkaa jo hermostuttamaan vaan kovin. Tänään huomasin asuntolan pianon viritetyn. Riemukasta. Yhä voi toki kysellä, onko varauskalenterijärjestelmämme ihan toimiva, kun varauksia ei ole rajoitettu, ja kaksi ahkerinta käyttäjää miehittävät pianohuoneen yli puoleksi sen koko käyttöajasta. Kyttään luonnollisesti usein oven toisella puolella ja työnnän oven alta katkeransävyisiä lappuja, jotka kannustavat niin kertakaikkisen perusteelliseen treenaamiseen.

Ilmoitusluontoista:

- aion tehdä pienen dokumentin vuodesta

- kaikkien suosikkibändi Jp Jyväsjärvi & Kiusaantuneet kerrostalokyttääjät tekee syksyllä paluun!

Die nächsten 1440 Kilometer brachten mich von Taizé über Lyon und Paris nach London, nach einem kurzen Aufenthalt machte ich mich auf den Weg weiter nördlich nach Durham. Die Strecke nach London war relativ voll interessanter Begegnungen - einige erwähnenswerte sind ein Gentleman der - so dachte ich - mir Kaffee anbieten wollte, aber eigentlich wollte, dass ich ihm Kaffee kaufe, oder eine rumänische Frau, die unbedingt ihren Apfelstrudel teilen wollte.





One of the most exciting happenings of the whole time touring Europe followed on the border between France and England. Before being allowed to enter the tunnel and after we all had been checked on both sides of the border, an armed officer (France, baby!) boarded our bus and told the one passenger traveling from Lyon to London to come with him. A penny for the thoughts of the people on the bus, as I left my seat and followed - the whole thing was proven to be a misunderstanding though.

Lontoo oli miellyttävä, kuten aina ennenkin. Avartavasti olen asunut aina aika lailla eri puolilla siellä käydessäni. Nyt olin vain lyhyesti kaupungissa ja täytin ajan siellä lähillä kohtuullisella kahvimäärällä. Kiinalaisella uudellavuodella myös! Sukutapaamisella myös! Oikeastaan vaikka millä myös! Toimintaa! Äksönii! Pianoa yöllisessä kirkossa! Tarinankerrontaa! Jokirantapiknikkii! Hurjaa!

Special thanks to Le, Jiro, Sylviane, Essi, Olli, Heta, Lissu, Katja, Lotti!



Durham was great fun. The small town must have been extremely surprised to suddenly have half a dozen Finns roaming the streets. The beauty of smaller places is how they actually can be perceived and understood even in a shorter time, not just seeing an amount of things but also beginning to understand what they are about. Durham was about vivid folk culture, the town looking cute, loads of people being German and pancakes.

Nicht mal 12 Wochen von der letzten Aktualisierung! Also anders gesagt, danke an alle die die Geduld haben, immer ab und zu in den Blog hinzuschauen - lohnt sich!

Viimeisimmästä on kulunut taas hieman opettajan kesälomaa pidempi aika ja olen aikonut ryhdistäytyä koko ajan! Nyt minä teen sen oikeasti. Koska väliin mahtuu kuusi eri maata ja jokunen kilometri, on varmaan mielekästä pilkkoa tätä hieman osiin.

Hyvät naiset ja herrat, ensimmäinen matkaetappi Taizé Ranskassa ja kuinka sinne päädyttiin eli ensimmäiset 650 kilometriä matkantekoa!

If you are supposed to travel to another country the whole day with two buses and three trains, the first thing to keep in mind is to wake up before the first bus drives off, not one hour after. However, this is exactly how it all started - I awoke from my slumber at five a.m. Giving up is not how we roll, so after a short moment of Unmut, determination and prayer, I managed to contact someone who was travelling from Ansbach, south of Würzburg to pretty much where I was going anyway.

 
















Some minor problems occurred, when it turned out, this person (who later proved to be a Polish truck driver on the job - and late) was about to drive off in 20 minutes and I was still almost a 100 kilometres away. When there are kind words and leftover cherry pie, there's a way. One-and-a-half hours later, after a proper morning sprint to the train station, having to pay a fine on a train and not finding the mentioned truck driver we started on this mission of bringing some Bosch dishwashers and me to Central France.

Wobei die Reise an sich sicher sich nicht vergessen lässt, war der Aufenthalt in Taizé noch krasser, noch beeindruckender, noch erlebnisvoller - aber sehr anders. Es ging um eine Woche von Schweigen in einer Klosterei. Da könnte man denken (ich habe mir so auch gedacht), dass länger nicht zu reden, nicht zu kommunizieren etwas ganz schwieriges sei, fühlte es sich eigentlich ganz natürlich und schön an.

Hiljaisuudessa vietetyn viikon suurin anti oli se mahtava henkinen suvanto, jossa siellä sai kellua. Siinä missä arjessa tajunnanvirtaa pommitetaan ärsykkeillä koko ajan ja harvaa ajatusta ehtii ajatella loppuun asti - enemmänkin samoja ajatuksia pienessä kierrossa toistuvasti pintaraapaisuina - luostarissa maaseudulla ilman puhelinta ja juuri kommunikoimatta muiden kanssa oli yllättäen aikaa. Ajatusten väliin mahtui aika paljon tyhjää, ajatuksiin paljon läheisiä ja tarpeellisesti itseäni ja lopulta pää tuntui ymmärrykseltä!

So ein Gefühl von Gemeinschaft habe ich auch selten erlebt als da, als wir ungefähr fünfzehn Schweigenden immer zusammen gegessen haben, ohne ein Wort zu sagen, und spontan darauf gewartet haben, dass der letzte auch ruhig ausgegessen hat, um dann uns zusammen fürs Essen zu bedanken und in perfekter Zusammenarbeit alles aufzuräumen.

Of course such a week of calming down, thinking things through and all that can barely be described. In short: the deepest, most interesting and the utmost relaxing time I've had the whole year. Worth it!

Seikkailu jatkuu.

Nyt on huhtikuu ja puhe on yhä helmikuun puolivälistä! Mutta kyllä tässä edetään.

Lyhyesti voidaan todeta, että huhtikuu on Würzburgissa kutakuinkin Suomen kesäkuu ja otin hirveästi kursseja, koska ne ovat jänniä!

Tästä tuli diippiä maailmansyleilyä. Oon vähän semmonen!

Ainiin, otin tämmösen kivan kuvan.