sunnuntai 19. lokakuuta 2014

En muuten pidä minkäänlaisena sattumana sitä, että ensin mä muutan tänne, ja sitten yksi Suomen suurimmista ylpeydenaiheista, uusi raitiovaunu, tuodaan tänne näytille ja testattavaksi. Ohessa näppejä polttelevaa todistusaineistoa!



Kappale kauneinta Suomea.


Kysymys toki kuuluu, miksi suunnitella pohjoiseen ilmastoon soveltuva ratikka ja  esitellä sitä Etelä-Saksassa.







Ja sehän on sillä lailla, että täällä on alkanut arki. Tervetuloa, arki! Eihän siinä mennytkään kuin kuusi viikkoa, että tähän päästiin. Eli toisin sanoin, runomittaan puettuna:

Luennoille luikertelevi
akatemialle aavistelevi
Havahtuipa herätykseen
nousipa nyrpistelemään

Kuuden viikon vähäinen aamuherätysten tarve on jättänyt jälkensä varhain nousemisen miellyttävyyteen. Kesällä piti herätä aika usein ennen kuutta, joten en valita. En edes, vaikka viimekesäisen 200 metrin työmatkan jälkeen joudun kävelemään yliopistolle 500 metriä. Rankkaa, mut koitan kestää!

Jostain syystä eilisiltaisissa illanistujaisissa joku keksi, että kaikki laulavat vuorollaan kansallislaulunsa. Ja niin tehtiin. Eikä siinä vielä kansallismielinen kaikki: lähitulevaisuudessa kokataan kalakukkoa kansainvälisyyden hengessä! En muista kerroinko, mutta pari viikkoa sitten sain nautiskella slovakialaista perinneruokaa, joka koostui enimmäkseen spätzlen kaltaisesta substanssista, lampaanjuustosta ja laardista. Oli näääiin hyvää.

Käsittääkseni kotopuolessa tuli vähän lunta! Täällä ylitettiin vielä helleraja tänään. Tuntuu totaalisen hämmentävältä hillua t-paidassa lokakuun puolivälissä, jopa väärältä (vaikka on tässä hetkensä). Syksy, älä unohda minua!

Hartaasti ja kärsivällisyydellä voitetut saavutukset ovat joskus vain askeleen päässä siirtymästä historiaan: niin myös eilen, kun näin erään varsin ansioituneen kolmen kuukauden parrankasvatushankkeen spontaanisti palaavan paljaille. Onnistuneesti tosin!
















Kuoron vanha herrasmies totesi osaavansa kolmea kieltä, jotka olivat "deutsch, fränkish, bayerisch".

-----

Im Schwerpunkt eines Austauschjahres liegen schöne neue Erlebnisse - so wie Erdnusspizza! Hinweis für Allergiker: Augen offen halten. Aber wenn eine Geburtstagfeier richtig geil ist, reichen zwei Minuten von Dabeisein schon echt gut!

-----

There's magic in Italian fingertips.

"O beholdeth my soul, how my ears rejoiceth in the darkest hour of the night, upon hearing the fellow man say: - I'll fix some pasta for us.

And how merciful the presence of the Italian cuisine in the mouth of a mere man. O, o!"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti